Käytettävyyden määrittelyn eturintamaan?

(Kirjoitan tosi pitkästä aikaa tähän blogiin - enemmän viime aikaisia kirjoituksia on Hanki käytettävyyttä! -blogissa)

Käytettävyysvaatimusten määrittäminen on käytettävyyden tärkeimpiä mutta samalla haastavimpia  ja epäkypsimpiä osa-alueita. Suomi voisi olla tämän asian osaamisessa eturintamassa. 

-----------------

Osallistuin juuri kahteen peräkkäiseen tapahtumaan Kööpenhaminassa: 

• TwinTide-verkoston kokoukseen 12.-13.10.12
• i-UxSED -workshop 14.10.12

Otan esiin tässä yhden keskusteluissa esiin tulleen asian: käytettävyysvaatimusten määrittelyn. 

Käytettävyysvaatimusten määrittäminen on käytettävyyden keskeisimpiä osa-alueita. Siinä kun määritetään se, millaista käytettävyyttä kehitettävältä järjestelmältä halutaan. Ilman käytettävyysvaatimuksia esimerkiksi ei voi tietää, onko järjestelmän käytettävyys (riittävän) hyvä vai ei. 

Kun olen aiemmin tehnyt aihealueen työtä ja kirjoitellut omia julkaisuja, olen havainnut, että asiaa on todella vähän tutkittu. Nyt noissa tilaisuuksissa tuli vahvistusta tälle havainnolle: käytettävyysvaatimuksiin liittyviä julkaisuja ja tutkimusta oikeasti on hyvin vähän: 

• TwinTide-kokouksessa oli mukana Gilbert Cockton, brittiläinen HCI-alan professori, usein vieraillut ja tunnettu henkilö myös täällä Suomessa. Ja hän toi esiin, että hänkään ei tiedä juurikaan julkaisuja aiheesta sitten 1980-luvun puolivälin. 
• i-UxSED -workshopissa norjalainen alan kokenut tutkija Asbjørn Følstad kertoi, että kun hän omaa tutkimustaan varten etsi aihealueen viimeaikaisia julkaisuja, niin ainoat julkaisut, mitä hän löysi, olivat Cocktonin ja minun (ehkä sallitaan tällainen pieni itseni esiin tuominen...)

---------------

Mitä tämä tarkoittaa? Ainakin tämä tarkoittaa sitä, että jos aihealueesta ei ole julkaistu, niin asiaa myöskään ei ole voitu opettaa (paitsi ehkä 1980-luvun opein). Ja jos ei ole koulutettu, niin tuskin on myöskään osaamista.  

Olen itse käynyt läpi varmaan pari sataa erilaista yritystä määritellä käytettävyysvaatimuksia, mitä julkisissa tarjouspyynnöissä näkyy. Ja kuten olen useammassa julkaisussani ja Hanki käytettävyyttä -blogissa kirjoittanut, eipä vain löydy "oikeita" käytettävyysvaatimuksia. 

Eikä kyse näytä olevan pelkästään siitä, että julkiset hankkijat eivät itse osaa määritellä. Tiedän, että ainakin jotkut määrittelyt ovat ulkopuolisten käytettävyysasiantuntijoiden tuottamia. Mutta eivät nämäkään - ainakaan ne, jotka tiedän - ole sen kummempia.

Tässä nyt haastankin arvoisat kollegani: Löytyykö teiltä/ onko teidän tiedossanne esimerkkitapauksia, joissa käytettävyysvaatimutukset on (mielestänne) määritelty "oikein"?

Julkaisujen ja oman empiriani - siis miten olen nähnyt käytettävyyttä yritettävän vaatia tarjouspyynnöissä - perusteella voi tehdä sellaisen johtopäätöksen, että käytettävyysvaatimusten osaamista ei vain ole. Mutta tietenkin voin olla väärässä; enhän voi tietää, mitä kaikkia asioita tapahtuu julkisuudesta piilossa. Eli jos mielestäsi olen tuossa väittämässä hakoteillä, niin kommentoi blogiin (tai ota muuten yhteyttä). 

Mutta se mikä tulee mieleen, niin tässä asiassa Suomi voisi olla edelläkävijä. Ja erityisesti edelläkävijä voisi olla julkinen sektori, koska käytettävyysvaatimusten merkitys korostuu erityisesti tarjouspyynnöissä. 

-------------

Oma positioni asiassa on se, että sekä tutkimuksen että oman empiriani perusteella väitän ymmärtäväni asian haasteellisuuden. Ja minulla on myös perusmalleja, miten tätä asiaa voidaan menetelmällisesti ratkaista. Ja myös jonkin verran empiriaa niiden toimivuudesta. Mutta asian kehittämiseksi tarvitaan lisää caseja. Jos kiinnostaa olla edelläkävijä asioiden kehittäjänä tai asiakkaana, niin ota yhteyttä.