Kaikki maailman käyttäjät*, liittykää yhteen ja kieltäytykää käyttöliittymien katselmoinneista**!

* Lääkärit, sairaanhoitajat, opettajat, lupakäsittelijät, kuntien/ kaupunkien/ valtion virkamiehet, autokauppiaat, isännöijät, matkasihteerit, palkanlaskijat, työnjohtajat jne. jne. - ketkä tahansa, jotka ovat erilaisten tietojärjestelmien käyttäjiä. Sisältää myös ns. käyttäjien edustajat, usein esimiehiä. 
** Yleensä arvioimasta käyttöliittymää, mitä mikä siinä hyvää, mitä pitäisi parantaa, jne. (puhumattakaan sanomasta, onko jonkin järjestelmän käytettävyys riittävän hyvä)

Käyttöliittymäratkaisujen katselmointi ei ole käyttäjien tehtävä vaan suunnittelijoiden tulee ottaa vastuu käyttöliittymäratkaisuista.

Tässä olen taas keskustellut järjestelmätoimittajien ja julkisen tahon edustajien kanssa/ kuunnellut heidän puheitaan.

Ja tämä harhakäsitys on tiukasti vallalla: laitetaan käyttäjät (tai asiakkaan edustajat) katselmoimaan käyttöliittymät.

Väitän, että tämä menettelytapa on yksi keskeisimmistä syistä siihen, miksi tietojärjestelmistä tulee vaikeakäyttöiset. Vaikka kuullostaa käyttäjälähtöiseltä, kyseessä on täysin väärä tapa ottaa käyttäjät mukaan. Mutta tietenkin houkutteleva, koska näin vastuu käytettävyydestä saadaan sälytetyksi käyttäjille ja asiakkaalle.

Miksi näin ei pitäisi menetellä? Tässä blogissa olen kirjoittanut tästä aiemminkin, mutta pääkohtia:

• Aluksikin taustana: Käytettävyysalalla ei yksinkertaisesti tunneta käytettävyyden arviointimenetelmää "käyttäjien tekemä katselmointi". Eli tällä menetelmällä ei ole mitään tutkimuksellista perustetta. (Käytettävyyden arviointimenetelmiä on kymmeniä). 
• Katselmoinnnissa käydään läpi käyttöliittymän suunnitteluratkaisuja. Käyttäjillä ei kuitenkaan ole (yleensä) käyttöliittymäkoulutusta. Käyttöliittymän/ käytettävyyden katselmointi ei onnistu "käyttäjäjärjellä" vaan siihen vaaditaan oma ammattitaitonsa (ja on tosi vaativaa heillekin). 
• Tämä on epävirallinen havainto, mutta kokemukseni on, että käyttäjät eivät ole järin innostuneita tästä roolistaan. Sinällään ihan loogista, koska he joutuvat (1) laittamaan aikaa asiaan, joka ei ole heidän ydintyötään ja (2) tekemään epämukavaa työtä. Käytännössä päättämään ja ottamaan vastuu asioista, joista eivät voi olla varmoja. 
• Kaikkiaan on riski, että tällaisten katselmointien tulokset ovat laadultaan kyseenalaiset. Tulokset riippuvat täsmälleen mukana olevien käyttäjien analysoinnista ja jäsentelystä. Ja on siis iso riski, että ne eivät osu kohdalleen.  
• Lisäksi tässä tapahtuu vastuun vierittämistä järjestelmä kehittäjältä käyttäjille. Jos kehitetyssä järjestelmässä onkin puutteita, syyllisiä ovat helposti käyttäjät, joiden tekemien katselmointien tulosten mukaan järjestelmä on kehitetty (tai valittu). 

Miten asia sitten pitäisi hoitaa? Lähtökohtana on kaksi käyttäjille sopivaa roolia:

1. Käyttäjät ovat oman työnsä asiantuntijoita. Käyttäjiä voi (ja tulee) käyttää hyväksi siinä, että suunnittelijat oppivat ymmärtämään käyttäjien työn. 
2. Käyttäjät voivat olla testihenkilöitä kehitettävien järjestelmien tai niiden prototyyppien käytön kokeilemisessa (Huom! Järjestelmän käyttäminen on ihan eri asia kuin käyttöliittymien katselmointi!)  Ei kuitenkaan niin, että käyttäjät itse arvioisivat vaan niin, että heidän käytön onnistumisensa arvioivat muut.  

Nämä käyttäjätiedon lähteet (+ tietenkin yleiset käyttöliittymä teoriat, -standardit ym.) tulee olla järjestelmän (käyttöliittymien) suunnitteluratkaisujen perusta.  Ja vastuu suunnitteluratkaisujen laadusta pitää luonnollisesti olla siellä, missä niitä synnytetään eli suunnittelijoilla. Työnä ei ole helppoa (erityisesti kohta 1), mutta tähän pitäisi pyrkiä ja nähdä asia osana käyttöliittymäsuunnittelijoiden ammattitaitoa. Mielestäni on jopa eettisesti väärin, että vastuu suunnitteluratkaisujen laadusta sälytetään käyttäjille. 

Summa summarum (otsikko toistaen): Kaikki maailman käyttäjät, liittykää yhteen ja kieltäytykää käyttöliittymien katselmoinneista!