Käytettävyysvaatimuksista on vastikään keskusteltu eri käytettävyysfoorumeissa. Muunmuassa CreaBasen seminaarissa Kajaanissa toukokuussa ja nyt KäytettävyysOSY:n LinkedInin keskusteluryhmässä.
Käytettävyysvaatimusten määritys tulisi olla käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun keskeinen aktiviteetti. Aktiviteetissa asetetaan tavoitteet kehitettävän sovelluksen käytettävyydelle: kuinka hyvää käytettävyyttä tavoitellaan.
Käytettävyysvaatimusten määrityksellä on periaatteessa kaksi tarkoitusta:
- vaatimukset toimivat käyttöliittymän suunnittelua ohjaavina suunnitteluajureina (”drivereina”): kun suunnittelijat tietävät tavoitteet, joiden perusteella suunnitteluratkaisujen laatua arvioidaan, ne ohjaavat suunnitteluratkaisuja oikeaan suuntaan
- vaatimukset muodostavat kriteerit käytettävyyden todentamiselle: todentamisessa saatuja tuloksia verrataan määriteltyihin käytettävyystavoitteisiin
Kun keskustellaan jostakin asiasta niin on tärkeää, että on yhteinen ymmärrys siitä, mitä käytetyillä termeillä tarkoitetaan. Ja kun puhutaan käytettävyysvaatimuksista, keskeinen termi on tietenkin "käytettävyysvaatimus".
Lehtonen & al (2010) tutkimuksessa löydettiin kolmen eri tyyppisiä käytettävyyteen liittyviä vaatimuksia. Vaatimukset liittyvät
1. suunnitteluohjeistojen noudattamiseen
2. suunnittelukäytäntöihin ja -resursseihin
3. käyttäjän suoriutumiseen
Mutta ovatko nämä kaikki aidosti käytettävyysvaatimuksia? Vai vain osa niistä? Mitä itse asiassa on käytettävyysvaatimus?
Tässä kirjoituksessa jäsennetään sitä, mikä on käytettävyysvaatimus - ja mikä ei. Joka ei jakas lukea loppuun asti, niin yhteenvetona on se, että lähinnä käyttäjän suoriutumiseen perustuvat vaatimukset ovat "aitoja" käytettävyysvaatimuksia.
---------------------------
Mitä on käytettävyysvaatimus? Periaatteessahan asia on yksinkertainen: käytettävyysvaatimukset ovat sellaisia, että kun ne täyttyvät, niin tuote (järjestelmä, palvelu) on käytettävyydeltään "hyvä" (= halutun tasoinen). Mutta kun käytettävyysvaatimuksia lähtee tarkemmin jäsentämään, niin kyseessä ei olekaan ihan yksinkertainen juttu.
Vaatimuksia vaatimuksille
Kirjallisuudesta löytyy paljonkin vaatimuksia vaatimuksille - siis mikä tekee vaatimuksesta "hyvän". Keskeisiä kriteereitä ovat:
1. Vaatimuksen on oltava todennettava: vaatimuksen saavuttaminen voidaan objektiivisesti testata.
2. Vaatimus on oltava validi: vaatimus on sisällöltään oikea
3. Vaatimukset on oltava kattavat: ne kattavat koko tuotteen (järjestelmän, palvelun) riittävän laajalti
Nämä "vaatimukset vaatimuksille" ovat aika kinkkisiä, kun puhutaan käytettävyydestä.
1. Todennettavuus
Todennettavuus liittyy vaatimuksen yksikäsitteisyyteen. Todennettavuus siis tarkoittaa sitä, että vaatimus on määritelty siten, että sen saavuttaminen - tai että sitä ei saavuteta - voidaan todentaa objektiivisesti. Tämä on oikeastaan "vaatimuksen perusvaatimus": jos vaatimus ei ole todennettava, se ei ole vaatimus.
Todennettavuus käytännössä sulkee pois laadulliset vaatimukset (vaatimukset tyyliin, että pitää olla "helposti opittava"; "nykyaikainen käyttöliittymä"; "suunniteltu käyttäjäkeskeisesti"...). Sen vuoksi yllä luetelluista vaatimustyypeistä suunnitteluohjeiden noudattaminen ei tyypillisesti ole todennettava vaatimus, koska useimmat suunnitteluohjeet ovat laadullisia.
Käytännössä todennettavan vaatimuksen saavuttaminen on objektiivisesti mitattavissa jollakin skaalalla. Yksinkertaisimmillaan skaala on kaksiarvoinen (kyllä/ei). Joka tapauksessa, todennettavaa vaatimusta varten on määritettävä mittarit, mittausinstrumentit ja tavoitetasot.
2. Validiteetti
Validiteetti ottaa kantaa vaatimusten sisältöön. Validit vaatimukset tarkoittavat sitä, että ne ovat sisällöllisesti oikeat. Validi käytettävyysvaatimus on sellainen, että kun se täyttyy, niin lopputuloksena on tuote (järjestelmä, palvelu), joka aidosti on käytettävyydeltään "hyvä". Epävalidi vaatimus on taas sellainen, että vaatimus voi täyttyä, mutta silti käytettävyys voi olla "huono".
Validit vaatimukset tulisi määrittää sellaisiksi, jotka kuvaavat juuri kyseisen järjestelmän haluttua ja järkevää käytettävyyttä. Jos esimerkiksi sovelluksen käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen, niin käyttäjätyytyväisyys on kriittistä (muutenhan järjestelmää ei käytetä); toisissa tapauksissa käytettävyysongelmat on ehkä mahdollista ratkaista vaikka koulutuksella. Joissakin tapauksissa kriittisiä käyttäjätehtäviä on muutama, toisissa kymmeniä. Joissakin tapauksissa virheiden seuraukset ovat pahemmat kuin toisissa. Joissakin tapauksissa päähyöty tulee tehostuneina työprosesseina, toisissa käyttäjätuen tarpeen vähenemisenä, kolmansissa ehkä koulutussäästöinä. Jne.
Alussa mainituista kategorioista:
- suunnitteluohjeistovaatimukset ovat periaatteessa valideja (mutta eivät yleensä todennettavia)
- suunnittelukäytäntö- tai resurssivaatimukset eivät ole valideja (= ne voivat täyttyä, mutta silti lopputulos voi olla käytettävyydeltään ongelmallinen)
- käyttäjän suoriutumiseen perustuvat vaatimukset ovat valideja (oikein määritettyinä)
3. Kattavuus
Kun käytettävyysvaatimukset ovat kattavat, ei jää "käytettävyysaukkoja". Kattavuus on tietenkin haastava asia, ja täydelliseen kattavuuteen tuskin yleensä päästään. Joka tapauksessa, tulisi pyrkiä määrittämään kattavasti käyttäjätehtävät ja -tavoitteet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti